EKP:n tilinpäätös vuodelta 2024

20.2.2025

• EKP:n tilikauden tulos 7,9 miljardia euroa tappiollinen (vuonna 2023 tappio 1,3 mrd. euroa)
• Tappiot katetaan tulevien tilikausien voitoilla

Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen 2024 mukaan EKP:n tulos oli 7 944 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuonna 2023 tappio oli 7 886 miljoonaa euroa ennen riskivarauksesta siirrettyjä varoja. Vuonna 2023 EKP otti taloudellisten riskien varalta tehdyn 6 620 miljoonan euron varauksen kokonaisuudessaan käyttöön, minkä jälkeen tilikauden 2023 tappio pieneni 1 266 miljoonaan euroon. Vuonna 2024 varaus oli nolla, joten siitä ei voitu kattaa tilikauden aikana kertyneitä tappioita. Edellisvuoden tapaan vuoden 2024 tappio jää EKP:n taseeseen ja se katetaan tulevien tilikausien voitoilla. Euroalueen kansallisille keskuspankeille ei suoriteta voitonjakoa tilikaudelta 2024.

Tilikausi oli tappiollinen oltuaan monien vuosien ajan huomattavan voitollinen. Tämä kuvastaa eurojärjestelmän rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Toimien vuoksi EKP:n oli kasvatettava tasettaan ostamalla lähinnä maturiteetiltaan pitkiä ja kiinteäkorkoisia rahoitusvaroja. Ostot suurensivat vastaavasti EKP:n vaihtuvakorkoisia velkoja. Kun siis EKP nosti ohjauskorkojaan vuosina 2022 ja 2023 euroalueen nopean inflaation taltuttamiseksi, vaihtuvakorkoisten velkojen korkokulut suurenivat välittömästi. Sijoitetuista EKP:n varoista saadut korkotuotot – etenkin omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) – eivät kuitenkaan kasvaneet samassa määrin.

EKP:lle voi kertyä lähivuosina lisää tappioita. Niiden arvioidaan kuitenkin jäävän pienemmiksi kuin vuosina 2023 ja 2024. Sen jälkeen EKP odottaa tuloksen palaavan voitolliseksi. EKP kykenee tappioista huolimatta toimimaan tehokkaasti ja täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä. Sen taloudellisen aseman vahvuutena ovat sen pääoma ja huomattavan suuret arvonmuutostilit. Vuoden 2024 lopussa niiden yhteenlaskettu määrä oli 59 miljardia euroa, joka oli 13 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2023 lopussa.

Vuonna 2024 EKP:n korkotuotot ja (-kulut) jakautuivat seuraavasti:

Edellisen tilikauden tapaan tilikauden 2024 korkokulut olivat suuremmat kuin korkotuotot. Tämä johtui pääasiassa EKP:n huomattavista TARGET-velan korkokuluista. Korkokulujen kasvu johtui puolestaan perusrahoitusoperaatioiden korosta, jonka perusteella TARGET-velan kulut määräytyvät ja joka nousi vuonna 2024 keskimäärin 4,1 prosenttiin (3,8 % vuonna 2023). Perusrahoitusoperaatioiden keskikoron nousun vuoksi myös korkotuotot liikkeessä olevien euroseteleiden kohdistamiseen liittyvistä saamisista ja korkokulut valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kasvoivat. Myös korkotuotot rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista karttuivat lähinnä PEPP-ohjelmassa ostetuissa julkisen sektorin velkapapereissa. Valuuttavarannosta kertynyt korkotuotto kasvoi etenkin Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneiden korkotuottojen suurenemisen myötä.

Arvonalennuksia oli yhteensä 269 miljoonaa euroa vuonna 2024 (38 milj. euroa vuonna 2023). Niiden pääasiallisena syynä olivat useiden Yhdysvaltain dollarin määräiseen sijoitussalkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon lasku ja Japanin jenin määräisten varojen arvon aleneminen jenin heikkenemisen myötä.

Henkilöstökulut kasvoivat 844 miljoonaan euroon (676 milj. euroa vuonna 2023) lähinnä siksi, että työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista aiheutuvat kustannukset nousivat EKP:n eläkejärjestelmään vuonna 2024 tehdyn sääntömuutoksen vuoksi. Muut hallinnolliset kulut kasvoivat 626 miljoonaan euroon (596 milj. euroa vuonna 2023) pääasiassa digitalisaatioon liittyvien tietotekniikkakustannusten kasvun vuoksi. Myös inflaatio vaikutti osaltaan hallinnollisten kulujen kasvuun.

EKP perii pankeilta valvontamaksuja pankkivalvontakulujensa kattamiseksi. Vuonna 2024 valvontamaksujen tuotot kasvoivat 681 miljoonaan euroon (654 milj. euroa vuonna 2023).

EKP:n taseen loppusumma pieneni 33 miljardia euroa edellisvuodesta yhteensä 641 miljardiin euroon (673 mrd. euroa vuonna 2023). Taseen supistumisen syynä oli lähinnä APP-ohjelmassa hankittujen omistusten asteittainen väheneminen erääntymisten vuoksi.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase

Eurojärjestelmän tase koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamisista ja veloista kolmansiin osapuoliin nähden. Vuoden 2024 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 6 428 miljardia euroa (6 887 mrd. euroa vuonna 2023). Tase supistui, koska rahapoliittisista syistä hankitut arvopaperiomistukset vähenivät yhteensä 4 283 miljardiin euroon (4 694 mrd. euroa vuonna 2023) lähinnä erääntymisten vuoksi. Omistukset APP-ohjelmassa vähenivät 353 miljardia euroa yhteensä 2 673 miljardiin euroon, kun erääntyneiden pääomien uudelleensijoittaminen lopetettiin kokonaan heinäkuussa 2023. Omistukset PEPP-ohjelmassa vähenivät 57 miljardia euroa yhteensä 1 609 miljardiin euroon, kun vain osa erääntyneistä pääomista sijoitettiin uudelleen vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Lisäksi eurojärjestelmän luotto-operaatiot vähenivät 34 miljardiin euroon (410 mrd. euroa vuonna 2023) kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) myönnettyjen lainojen erääntymisten vuoksi. Supistumista vaimensi osittain eurojärjestelmän hallussa olevan kullan euromääräisen vasta-arvon nousu 872 miljardiin euroon (649 mrd. euroa vuonna 2023) kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa William Lelieveldt puhelinnumerossa +49 69 1344 7316.

Huom.

• Luvut on lehdistötiedotteessa pyöristetty, joten niiden väli- ja loppusummat eivät välttämättä täsmää.
• TARGET-järjestelmästä kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
• EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien voitoista ja tappioista kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
• EKP:n neuvosto vahvisti 13.3.2024 periaatteita, jotka ohjaavat rahapolitiikan toimeenpanoa tulevaisuudessa. Se myös päätti käyttää rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä muiden kriteereiden ohella vastedeskin talletusmahdollisuuden korkoa. Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto myös päätti, että 1) euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-saldojen, 2) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvien saamisten ja 3) valuuttavarantojen siirtoja vastaavien velkojen korko lasketaan talletusmahdollisuuden koron pohjalta 1.1.2025 lähtien.
• Lisätietoa EKP:n ja eurojärjestelmän tilinpäätöslaskennan ja ‑raportoinnin käytännöistä sekä EKP:n tilinpäätöksestä on Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 14.11.2024 annetussa päätöksessä (EU) 2024/2938 (EKP/2024/32) (EUVL L 2024/2938, 11.12.2024), kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 14.11.2024 annetuissa suuntaviivoissa (EU) 2024/2941 (EKP/2024/31) (EUVL L 2024/2941, 11.12.2024) ja EKP:n verkkosivuilla.
• Eurojärjestelmän konsolidoitu tase perustuu alustaviin tietoihin. Eurojärjestelmän lopullinen konsolidoitu vuositase julkaistaan kesäkuussa.