Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään

13.3.2024

• Rahapolitiikkaa ohjataan edelleen muuttamalla talletusmahdollisuuden korkoa.
• Likviditeetin tarjonnassa käytetään laajaa keinovalikoimaa.
• Perusrahoitusoperaatioilla on keskeinen rooli pankkien likviditeettitarpeiden täyttämisessä. Operaatiot toteutetaan vastedeskin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Operaatioissa hyväksytään laajaa kirjo erilaisia vakuuksia.
• Perusrahoitusoperaatioiden ja talletusmahdollisuuden korkojen välinen ero pienenee 0,15 prosenttiyksikköön 18.9.2024.
• Ohjausjärjestelmän keskeiset kriteerit tarkistetaan vuonna 2026 siihenastisen kokemuksen perusteella tai tarvittaessa jo aiemmin.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti tänään tehdä muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään. Muutokset vaikuttavat siihen, miten keskuspankkilikviditeettiä jaetaan, kun pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti vähenee, vaikka se pysyykin tulevina vuosina runsaana. Ohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata lyhyet rahamarkkinakorot lähelle EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten mukaisia korkoja. Joulukuussa 2022 ilmoitetulla järjestelmän uudelleentarkastelulla halutaan varmistaa, että järjestelmä pysyy tarkoituksenmukaisena, kun eurojärjestelmän taseen normalisoituminen etenee.

EKP:n neuvosto on hyväksynyt periaatteet, joita rahapolitiikan toimeenpanossa vastedes noudatetaan:

• Vaikuttavuus: Ohjausjärjestelmän tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että rahapolitiikalla saadaan aikaan toivotut vaikutukset EU:n perustamissopimuksen mukaisesti. Rahapolitiikka on vaikuttavimmillaan, kun se ohjaa lyhyet rahamarkkinakorot lähelle rahapoliittisten päätösten mukaisia korkoja. Rahamarkkinakorkojen jonkinasteiset heilahtelut voidaan hyväksyä, kunhan ne eivät hämärrä viestiä siitä, mitä rahapolitiikan mitoituksella tavoitellaan.
• Tarkoituksenmukaisuus: Järjestelmän täytyy vastata tarkoitustaan eri rahapoliittisissa tilanteissa sekä erilaisissa rahoitus- ja likviditeettiolosuhteissa ja tukea johdonmukaisesti EKP:n rahapolitiikan strategiassa lueteltujen rahapolitiikan välineiden käyttöä. Eurojärjestelmä aikoo käyttää keskuspankkireservien tarjonnassa laajaa keinovalikoimaa, jotta pankkijärjestelmälle voidaan tarjota likviditeettiä tasaisesti, joustavasti ja toivotuin vaikutuksin ja tukea siten myös rahoitusvakautta.
• Joustavuus: Euroalueen pankkisektorilla toimii kooltaan, liiketoimintamalliltaan ja sijainniltaan hyvin erilaisia pankkeja. Siksi joustava ja pankkien tarpeisiin perustuva keskuspankkireservien tarjonta on paras keino kanavoida likviditeettiä tehokkaasti koko euroalueen pankkijärjestelmään ja vaimentaa likviditeettihäiriöitä joustavasti.
• Tehokkuus: Ohjausjärjestelmä on tehokas, kun rahapolitiikan mitoituksella tavoitellut vaikutukset saavutetaan mitoitukseen puuttumatta, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti sekä rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ja muut nettomääräiset sivuvaikutukset huomioon ottaen. Ohjausjärjestelmän tulisi myös turvata taloudellinen vakaus. Vankka tase vahvistaa keskuspankin riippumattomuutta ja mahdollistaa rahapolitiikan joustavan toteutuksen.
• Avoin markkinatalous: Ohjausjärjestelmän rakenteen tulisi mahdollistaa markkinoiden joustava ja asianmukainen toiminta. Varsinkin rahamarkkinat ovat tiiviisti sidoksissa rahapolitiikan toimeenpanoon. Kun markkinoiden toiminta otetaan huomioon, resurssit tulevat kohdennettua tehokkaasti, hinnanmuodostusmekanismilla on toivotut vaikutukset ja rahapolitiikka välittyy jouhevasti talouteen.
• Toissijainen tavoite: Sikäli kuin ohjausjärjestelmä edistää rahapolitiikan vaikuttavuutta yhtäläisesti kussakin tilanteessa, sen tulee auttaa EKP:tä saavuttamaan toissijaisen tavoitteensa, joka on Euroopan unionin yleisen talouspolitiikan ja varsinkin vihreän siirtymän tukeminen, vaarantamatta kuitenkaan EKP:n ensisijaista tavoitetta eli hintavakautta. Ohjausjärjestelmän suunnittelun tavoitteena onkin sisällyttää ilmastonäkökohdat rahapolitiikan rakenteellisiin operaatioihin.

Näiden periaatteiden mukaisesti EKP:n neuvosto hyväksyi rahapolitiikan ohjausjärjestelmälle seuraavat keskeiset kriteerit ja ominaispiirteet:

• EKP:n neuvosto ohjaa vastedeskin rahapolitiikan mitoitusta säätelemällä talletusmahdollisuuden korkoa. Lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehityksen odotetaan olevan lähellä talletusmahdollisuuden koron kehitystä. Rahamarkkinakorkojen jonkinasteinen heilahtelu sallitaan, kunhan se ei hämärrä viestiä siitä, mitä rahapolitiikan mitoituksella tavoitellaan.
• Eurojärjestelmä tarjoaa likviditeettiä monin erilaisin välinein, joita ovat muun muassa lyhytaikaiset luotto-operaatiot (eli perusrahoitusoperaatiot) ja kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot (LTRO) sekä – myöhemmässä vaiheessa – pitempiaikaiset rakenteelliset luotto-operaatiot ja rakenteelliset arvopaperisijoitukset.
• Perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Niillä on tarkoitus olla keskeinen rooli pankkien likviditeettitarpeiden täyttämisessä, ja vastapuolten käyttämät perusrahoitusoperaatiot ovat olennainen osa rahapolitiikan joustavaa toimeenpanoa.
• Myös kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti.
• Perusrahoitusoperaatioiden korkoa muutetaan niin, että sen ero talletusmahdollisuuden korkoon nähden pienenee nykyisestä 0,50 prosenttiyksiköstä 0,15 prosenttiyksikköön. Eron pienentämisellä kannustetaan tekemään tarjouksia viikoittaisissa operaatioissa, jotta lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitys olisi lähellä talletusmahdollisuuden koron kehitystä. Näin vähennetään lyhyiden rahamarkkinakorkojen mahdollista heilahteluvaraa. Rahamarkkinoiden toimintaa ei kuitenkaan rajoiteta, vaan pankkeja kannustetaan etsimään markkinapohjaisia rahoitusratkaisuja. Myös maksuvalmiusluoton korkoa muutetaan siten, että sen ero perusrahoitusoperaatioiden korkoon nähden pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä Muutokset tulevat voimaan vuoden 2024 kuudennella pitoajanjaksolla, joka alkaa 18.9.2024.
• Uudet pitempiaikaiset rakenteelliset operaatiot ja rakenteelliset arvopaperisijoitukset otetaan käyttöön myöhemmin, kun eurojärjestelmän tase alkaa jälleen tasaisesti kasvaa. Käyttöönoton yhteydessä otetaan huomioon vanhat joukkolainaomistukset. Näillä operaatioilla autetaan kattamaan huomattava osa rakenteellisista likviditeettitarpeista, joita pankkisektorilla syntyy riippumattomien tekijöiden ja vähimmäisvarantovelvoitteiden vuoksi. Rakenteelliset rahoitusoperaatiot ja rakenteelliset arvopaperisijoitukset mitoitetaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti ja puuttumatta rahapolitiikan mitoitukseen. EKP:n neuvosto odottaa rahapoliittisten päätöstensä mukaisesti, että omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankittuja omistuksia vähennetään edelleen vähin erin.
• Pankkien vähimmäisvarantovelvoitteiden määrityksessä käytettävä velvoiteprosentti ei muutu, vaan se on edelleen 1 %. Myös vähimmäisvarannoille maksettava korko pysyy ennallaan 0 prosentissa.
• Rahoitusoperaatioita varten hyväksytään laaja kirjo erilaisia vakuuksia.

Kun rahoitusmarkkinat ja ‑laitokset sekä vastapuolet mukautuvat likviditeettitilanteen muuttumiseen eurojärjestelmän taseen supistuessa, EKP:n neuvosto seuraa huolellisesti ylimääräisen likviditeetin kehitystä ja jakautumista, rahamarkkinakorkojen muodostumista, pankkien varantokysynnän kehitystä, sekä rahamarkkinoiden ja laajempien rahoitusmarkkinoiden toimintaa tänään julkistettujen kriteerien mukaisesti. Vuonna 2026 EKP:n neuvosto tarkistaa ohjausjärjestelmän keskeiset kriteerit niistä saatujen kokemusten perusteella. Se on valmis tarvittaessa muokkaamaan järjestelmän rakennetta ja kriteerejä, jotta rahapolitiikan toimeenpano olisi edelleen edellä vahvistettujen periaatteiden mukaista. Lisäksi se analysoi perusteellisesti uusien pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ja uusien rakenteellisten sijoitusten rakenteen.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Lena-Sophie Demuth puhelinnumerossa +49 162 2952316.

Huom.

• Rahapolitiikan ohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata lyhyet rahamarkkinakorot lähelle EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten mukaisia korkoja. Muuten rahapolitiikan ohjenuorana on EKP:n neuvoston vahvistama rahapolitiikan strategia.