Eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönotto vuonna 2002

Eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönotto oli merkittävä tapahtuma Euroopan historiassa. Se oli myös huomattava tekninen saavutus. Eurosetelit ja ‑kolikot otettiin 1.1.2002 käyttöön 12 maassa, joiden väkiluku oli yhteensä 308 miljoonaa. Maailmanhistorian suurimpaan uuden rahan käyttöönottoon osallistuivat pankkisektori, arvokuljetusliikkeet, vähittäiskauppiaat, käteismyyntiautomaateista vastaavat yritykset ja tietenkin suuri yleisö.

Hanketta valmisteltiin pitkään. Ensimmäiset eurot jaettiin pankeille ja vähittäiskauppiaille jo syyskuussa 2001, jotta tarjontaketjuun ei pääsisi syntymään pullonkauloja. Niinpä kaikilla sektoreilla oli tarpeeksi euroseteleitä ja ‑kolikoita käytettävissään heti vuoden 2002 alussa. Tammikuun kolmanteen päivään mennessä 96 % euroalueen pankkiautomaateista jakoi jo euroseteleitä, ja viikon kuluttua yli puolet käteismaksuista suoritettiin euroilla.

Rinnakkaiskäyttöjakson aikana maksut voitiin suorittaa joko euroina tai kansallisena rahana. Jakso oli eri maissa eri mittainen, enintään kuitenkin kaksi kuukautta, ja 1.3.2002 eurosta tuli ainoa laillinen maksuväline euroalueella. Siihen mennessä oli poistettu kierrosta yli kuusi miljardia kansallista seteliä ja lähes 30 miljardia kansallista kolikkoa.

Eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönoton arviointi, huhtikuu 2002

Tuotanto

EKP koordinoi ja seurasi setelintuotantoa 15 setelipainossa, joilla oli käytössä 40 eri raaka-ainetoimittajaa. Yhteisen laadunvalvontajärjestelmän avulla taattiin, että kaikki setelit olivat tasalaatuisia.

Vastuu eurokolikoiden tuotannosta oli (ja on yhä) euroalueen mailla, mutta EKP toimi lyötyjen kolikoiden laadun riippumattomana arvioijana varmistaen, että niitä voitiin käyttää myyntiautomaateissa kaikkialla euroalueella.

Eurosetelien tuotanto alkoi heinäkuussa 1999, ja siihen osallistui 15 setelipainoa eri puolilla Euroopan unionia. Vuoden 2002 tammikuuhun mennessä euroalueen 12 maalle oli logistiset varastot mukaan lukien painettu yhteensä 14,89 miljardia euroseteliä. Setelien yhteenlaskettu arvo oli noin 633 miljardia euroa, ja jos ne olisi laitettu peräkkäin, jono olisi ulottunut kaksi ja puoli kertaa maasta kuuhun ja takaisin.

Sittemmin EKP:n neuvosto päätti vielä 1,91 miljardin setelin lisätuotannosta. Setelien varalle painamisen tarkoituksena oli suojautua mahdollisilta riskeiltä, joita liikkeeseen laskettavien ja varastoitavien setelien painatuksen viivästyminen olisi aiheuttanut. Näin tuettiin sujuvaa käyttöönottoa. Käyttämättä jääneet varalle painetut setelit siirrettiin eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönoton jälkeen luotuihin eurojärjestelmän strategisiin varastoihin, joilla varaudutaan odottamattomiin kysyntäpiikkeihin.

Eurokolikoita lyötiin 16 eurooppalaisessa rahapajassa yhteensä noin 52 miljardia kappaletta, ja niihin käytettiin yhteensä 250 000 tonnia metallia. Kolikoiden yhteenlaskettu arvo oli 15,75 miljardia euroa.

Lukuja

Taulukosta 1 näkyvät eurosetelien tuotantomäärät vuosina 1999–2001. Taulukossa 2 esitetään eriarvoisten setelien tuotantomäärät. Kukin kansallinen keskuspankki päätti maassaan liikkeeseenlaskettavien eurosetelien painopaikasta, ja kukin maa vastasi omista kolikkotarpeistaan. Setelien ja kolikoiden tuotantomäärät (englanniksi).

Taulukko 1

Taulukko 2