Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • LEHDISTÖTIEDOTE

Euroseteleiden ulkoasua uudistetaan

6.12.2021

  • Seuraavan eurosetelisarjan ulkoasu ratkennee vuoteen 2024 mennessä.
  • EKP kysyy kansalaisten mielipidettä.
  • EKP:n neuvosto päättää uusista teemoista monialaisen asiantuntijaryhmän tuella.

[Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenluetteloon lisättiin 7.1.2022 klo 16.00 Maltan edustajan nimi ja 8.3.2022 klo 16.00 Viron uuden edustajan nimi.]

Euroopan keskuspankki (EKP) aikoo uudistaa eurosetelien ulkoasua. Uusien setelien ulkoasu selviää odotettavasti vuoteen 2024 mennessä, mutta ensin kysytään eurooppalaisten mielipiteitä.

Suunnitteluprosessin aluksi perustetaan työryhmiä, jotka kokoavat euroalueelta ihmisten näkemyksiä siitä, millaiset teemat sopisivat uusiin euroseteleihin. Euroalueen eri maiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä esittelee toimivimmat teemat EKP:n neuvostolle. EKP on nimittänyt ryhmään jäseniä euroalueen kansallisten keskuspankkien ehdotusten perusteella. Tavoitteena on laaja eri alojen asiantuntemus, eli ryhmään haetaan esimerkiksi historioitsijoita sekä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, kuvataiteiden ja tekniikan alan tuntijoita. Nykyisessä eurosetelisarjassa teemana ovat aikakaudet ja tyylisuunnat, ja setelien kuva-aiheina on siltoja, ikkunoita ja porttikäytäviä.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde: ”Eurosetelit ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat näkyvä ja kouriintuntuva osoitus siitä, että Eurooppa pitää yhtä, myös ja etenkin kriisiaikoina, ja eurosetelien kysyntäkin on pysynyt vahvana. Eurosetelit ovat olleet nyt käytössä 20 vuotta, ja niiden ulkoasua on aika uudistaa niin, että kaikki eurooppalaiset tuntevat ne omikseen.”

EKP kysyy kaikkien kansalaisten mielipidettä asiantuntijoiden valitsemista teemoista, minkä jälkeen järjestetään suunnittelukilpailu. Eurooppalaiset saavat kertoa näkemyksensä suunnitelmista, ja EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen ulkoasusta.

Prosessi on suunniteltu tukemaan EKP:n neuvoston tavoitetta varmistaa, että setelit ovat innovatiivisia ja turvallisia ja eurooppalaiset tuntevat ne omikseen. Euroalueen kuluttajien maksutottumuksia kartoittaneen tuoreimman tutkimuksen mukaan käteinen oli vuonna 2019 edelleen suosituin tapa maksaa vähittäismaksuja (ks. Study on the payment attitudes of consumers in the euro area, SPACE). Pandemian aikana kontaktittomien maksutapojen suosio on kasvanut, mutta myös käteistä tarvitaan yhä enemmän arvon säilyttäjänä. Eurojärjestelmällä on vuoteen 2030 ulottuva käteisstrategia, jonka sisältämin konkreettisin toimin pyritään varmistamaan, että käteistä on saatavilla ja sitä voi käyttää maksamiseen vielä kauan riippumatta siitä, lasketaanko sen rinnalle ehkä liikkeeseen digitaalinen euro.

”Haluamme, että jokainen eurooppalainen voi tuntea eurosetelit omikseen ja olla niistä ylpeä”, sanoo EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta. ”Setelien uuden ulkoasun suunnittelu ja digitaalista euroa koskeva tutkimustyö etenevät rinta rinnan. Molemmissa hankkeissa on mandaattimme mukaisesti tavoitteena tarjota eurooppalaisten käyttöön turvallinen ja luotettava raha.”

Suunnitteluprosessin päätteeksi EKP:n neuvosto käynnistää uusien setelien tuotannon ja päättää alustavasti liikkeeseenlaskuaikataulusta.

Monialainen asiantuntijaryhmä:

Alice Twemlow (Alankomaat), graafisen suunnittelun ja visuaalisen kulttuurin historian, teorian ja sosiologian professori, Amsterdamin yliopisto

Costas Varotsos (Kreikka), taiteilija ja professori, arkkitehtuurin tiedekunta, Thessalonikin Aristoteles-yliopisto

Demetrios Michaelides (Kypros), klassisen arkeologian professori emeritus, Kyproksen yliopisto

Elvira Maria Correia Fortunato (Portugali), vararehtori, Universidade NOVA de Lisboa

Emanuel Buttigieg (Malta), historian dosentti, humanistinen tiedekunta, Maltan yliopisto

Fabio Beltram (Italia), ainefysiikan professori, Scuola Normale Superiore (Pisa)

Fintan O’Toole (Irlanti), irlantilaisen kirjallisuuden professori, Princeton University, ja The Irish Times ‑lehden kolumnisti

Ieva Zībārte (Latvia), näyttelyjohtaja, taidekeskus Zuzeum

Jana Arbeiter (Slovenia), apulaisprofessori ja tutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Ljubljanan yliopisto

Lisa Borgenheimer (Saksa), informaatiosuunnittelun professori, Hochschule für Gestaltung (HfG) Offenbach am Main

Maaria Wirkkala (Suomi), taiteilija

Marija Marcelionytė-Paliukė (Liettua), professori, Vilnan taideakatemia

Nuria Oliver (Espanja), johtaja ja perustaja, ELLIS Alicante Unit, sekä johtava datatutkija, DataPop Alliance

Patrick Sanavia (Luxemburg), johtaja, Service des sites et monuments nationaux (SSMN)

Peter Aufreiter (Itävalta), pääjohtaja ja tieteellisen toiminnan johtaja, Wienin tiede- ja teknologiamuseo

Silvia Miháliková (Slovakia), professori ja tutkija, Slovakian tiedeakatemia, Sosiologian instituutti, Trnavan yliopisto

Stéphane Distinguin (Ranska), perustaja ja toimitusjohtaja, Fabernovel

Toomas Kiho (Viro), Akadeemia-lehden päätoimittaja
(Viron edustajana oli alun perin Vladimir Taiger)

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Georgina Garriga Sánchez puhelinnumerossa +49 69 1344 95368.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle