Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Mitä ovat TARGET2-saldot?

12.8.2020

Viimeaikoina on uutisoitu, että eräillä euromailla on suuria negatiivisia TARGET2-saldoja (velkaa) ja toisilla suuria positiivisia TARGET2-saldoja (saamisia). Saldojen merkityksestä on esitetty erilaisia teorioita, mutta mitä TARGET2-saldot oikeastaan ovat?

Mikä on TARGET2?

TARGET2 on Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system 2), jonka kautta pankit voivat helposti ja turvallisesti siirtää rahaa toisilleen maiden sisällä ja maasta toiseen. Sekä liike- että keskuspankeilla on tilit TARGET2-järjestelmässä. Luotettavat maksujärjestelmät ovat talouden toiminnan kannalta olennaisen tärkeitä.

Lue lisää TARGET2-järjestelmästä ja sen toiminnasta

Mitä ovat TARGET2-saldot?

Yhdentyneillä markkinoilla, kuten euroalueella, raha liikkuu jatkuvasti – myös maiden rajojen yli. Kukin euro on peräisin jostakin euroalueen maasta tai EKP:stä, mutta eurot eivät tietenkään välttämättä jää sinne, missä ne laskettiin liikkeeseen.

Kahden maan välinen rahan nettovirta (vastaanotetun rahan kokonaismäärä miinus lähetetyn rahan kokonaismäärä) kirjataan niiden keskuspankkien taseisiin riippumatta siitä, tekikö rahasiirron liikepankki vai keskuspankki. TARGET2-saldot muodostuvat näistä rahavirroista. Myös EKP lähettää ja vastaanottaa rahaa yli rajojen harjoittaessaan rahapolitiikkaa, joten EKP:lläkin on oma TARGET2-saldo.

Jotta kullakin euroalueen keskuspankilla ei olisi erillistä saldoa kaikkien muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, kaikki kahdenväliset saldot yhdistetään kunkin päivän päätteeksi yhdeksi saldoksi EKP:n kanssa.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos tietyn maan pankit ovat lähettäneet TARGET2-järjestelmän kautta enemmän rahaa kuin ne ovat vastaanottaneet, kyseisen maan keskuspankin TARGET2-saldo on negatiivinen. Jos maan pankit ovat vastaanottaneet enemmän rahaa kuin ne ovat lähettäneet, maan keskuspankin TARGET2-saldo on positiivinen. Jos maksuja on lähetetty ja vastaanotettu täsmälleen sama määrä, kyseisen keskuspankin TARGET2-saldo on nolla.

TARGET2-saldot muodostuvat rahavirroista

TARGET2-saldot TARGET2-saldot

Miksi pankit lähettävät rahaa toisissa maissa sijaitseviin pankkeihin?

Keskuspankit ja liikepankit tekevät maiden rajat ylittäviä maksuja toisilleen TARGET2-järjestelmän kautta

teollisuus

maksaessaan (itse tai asiakkaidensa puolesta) toisesta maasta tulevista tavaroista, palveluista tai rahoitusvaroista

rahan lainaaminen

lainatessaan toisilleen rahaa

rahapolitiikka

toteuttaessaan rahapolitiikkaa (esim. euroalueen kansallisten keskuspankkien suorittamissa avomarkkinaoperaatioissa pankit voivat lainata rahaa keskuspankeilta riittäviä vakuuksia vastaan).

Miksi positiivista TARGET2-saldoa kutsutaan saamiseksi ja negatiivista saldoa velaksi?

Tämä liittyy kirjanpitoon ja taseisiin, joten ensiksi täytyy selventää kaksi seikkaa:

  1. Euroalueella on yksi yhteinen valuutta, mutta euroalueeseen kuuluu useita maita. Siksi euroa ei kirjata vain yhden keskuspankin taseeseen vaan kunkin maan keskuspankilla on oma tase. TARGET2-järjestelmässä on erillisiä keskuspankkeihin liittyviä elementtejä.
  2. Kun keskuspankki laskee rahan ensimmäisen kerran liikkeeseen, se kirjataan sen taseen velkapuolelle (talletuksena) ja sitä vastaava summa kirjataan taseen saamiset-puolelle (esim. lainana). Kirjanpidossa velkapuolta kutsutaan myös vastattavaa-puoleksi ja saamiset-puolta vastaavaa-puoleksi.

Kun raha liikkuu euroalueen maiden välillä TARGET2-järjestelmän kautta, rahan vastaanottavan maan keskuspankki kirjaa sen taseeseensa uutena velkana. Kuitenkin vain velka siirtyy maasta toiseen – saaminen pysyy edelleen kirjattuna rahan liikkeeseen laskeneen maan taseeseen.

Jos esimerkiksi Italiassa liikkeeseen lasketut eurot päätyvät Saksaan, kirjanpitonäkökulmasta raha kirjataan Saksan keskuspankin taseeseen uutena velkana, mutta eurot ovat edelleen Italian keskuspankin taseessa saamisia. Näin ollen taseet eivät enää ole tasapainossa: Saksan keskuspankin on lisättävä taseeseensa ns. tasapainottava erä osoittamaan, että sen taseessa on nyt enemmän euroja kuin se on itse laskenut liikkeeseen, ja Italian keskuspankin on lisättävä taseeseensa tasapainottava erä osoittamaan, että sen taseessa on vähemmän euroja kuin se on itse laskenut liikkeeseen. Tämä tasapainottava erä – jota kutsutaan TARGET2-saldoksi – on Saksan keskuspankille saaminen ja Italian keskuspankille velka.

Mutta euroalueella tai muissakaan rahaliitoissa ei tietenkään erotella eri maissa liikkeeseen laskettuja rahoja. Eurot on laskettava liikkeeseen jossain maassa, mutta niiden ei tarvitse pysyä kyseisessä maassa. Rahaliiton keskeisenä tavoitteena onkin, että raha liikkuu maiden välillä helposti ja esteittä.

Saamiset ja velat TARGET2-järjestelmässä

Saamiset ja velat TARGET2-järjestelmässä Saamiset ja velat TARGET2-järjestelmässä

Miksi TARGET2-saldot ovat kasvaneet finanssikriisistä lähtien?

Liikepankit lainaavat toisilleen yleensä rahaa rahamarkkinoiden välityksellä. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikana pankkien luottamus toisiinsa kuitenkin katosi, ja sen seurauksena raha jätettiin tai siirrettiin turvallisempina pidettyihin maihin. Näin ollen finanssikriisistä eniten kärsineiden maiden liikepankkien oli vaikea saada rahoitusta. Koska pankkien välisellä luotonannolla on olennainen merkitys pankkisektorin toiminnassa, EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit puuttuivat tilanteeseen ja tarjosivat liikepankeille niiden tarvitseman rahoituksen.

Tällä rahoituksella korvattiin suurelta osin markkinapohjaista rahoitusta, jota ei enää ollut saatavissa. Erityisesti turvallisena pidettyjen maiden pankkien luotonanto vähemmän turvallisten maiden pankeille tyrehtyi. Näin ollen TARGET2-saldot kasvoivat vuosina 2008–2012, koska rahaa laskettiin enemmän liikkeeseen ja sitä siirtyi nettomääräisesti enemmän rajojen yli.

TARGET2-saldot ovat kasvaneet jälleen vuodesta 2015 lähtien, mutta eri syistä: kasvu johtuu tällä kertaa EKP:n ja euroalueen keskuspankkien tekemistä rahapoliittisista päätöksistä.

Miten EKP:n ja euroalueen keskuspankkien toimet ovat vuodesta 2015 lähtien vaikuttaneet TARGET2-saldojen kasvuun?

EKP käynnisti vuonna 2015 omaisuuserien osto-ohjelman osana uusia rahapoliittisia toimia, joiden tarkoituksena on tukea inflaatiovauhdin palautumista kohti EKP:n tavoitetta. Ohjelmassa euroalueen keskuspankit ostavat rahalla erilaisia arvopapereita yli rajojen. Näin ollen rahan kokonaismäärä kasvaa jälleen, mutta tällä kertaa EKP:n toimien johdosta.

Keskuspankit ostavat usein arvopapereita toisissa maissa (myös euroalueen ulkopuolella) toimivilta sijoittajilta, joilla on yleensä pankkitili jossain euroalueen finanssikeskuksessa, kuten Frankfurtissa, Luxemburgissa tai Amsterdamissa.

Jos siis esimerkiksi Espanjan keskuspankki ostaa omaisuuserien osto-ohjelmassa arvopaperin sijoittajalta, jolla on pankkitili Frankfurtissa, Espanjan keskuspankki maksaa ostohinnan myyjän saksalaiselle pankkitilille tekemällä maasta toiseen suoritettavan maksun TARGET2-järjestelmän kautta. Maksu hyvitetään myyjän tilille ja Saksan keskuspankki suurentaa TARGET2-saamistaan. Espanjan keskuspankki puolestaan suurentaa TARGET2-velkaansa.

Koska arvopapereita on ostettu paljon sijoittajilta, joilla on saksalainen pankkitili, rahaa on virrannut Saksaan. Raha on myös pysynyt Saksan kaltaisissa turvallisina pidetyissä maissa, sillä muista turvallisista sijoituskohteista (kuten kotimaisista valtion joukkolainoista) saatava tuotto on ollut verrattain alhainen. Tästä syystä rahaa on kertynyt Saksaan ja Saksan keskuspankin TARGET2-saamiset ovat kasvaneet. Samaan aikaan rahaa lähettävien maiden TARGET2-velat ovat kasvaneet.

Järjestelmään osallistuvien keskuspankkien TARGET2-saldot

Järjestelmään osallistuvien keskuspankkien TARGET2-saldot

(mrd. euroa, TARGET2-kanta 30.6.2020)

Lähde: EKP

Pitäisikö kasvavista TARGET2-saldoista olla huolissaan?

TARGET2-saldot voivat toimia tärkeinä indikaattoreina talouden tilasta ja esimerkiksi osoittaa, mihin raha virtaa euroalueella. Saldojen kasvun taustatekijät ja tulkinta voivat kuitenkin muuttua ajan mittaan – ja kuten edellä todettiin – rahan virtaus yli maiden rajojen on rahaliiton olennainen ominaisuus.

TARGET2-saldot voivat joskus viestiä ongelmista, jos esimerkiksi tietystä maasta virtaa paljon rahaa epävarman taloustilanteen seurauksena. Tällöin TARGET2-saldot eivät kuitenkaan ole ainoa merkki ongelmista.

Nykyinen maidenvälinen TARGET2-saldotilanne johtuu pääasiassa talouskasvua vauhdittavista EKP:n rahapoliittisista toimista. Tilanne ei johdu rahoitusjärjestelmän häiriöistä, joten aihetta huoleen ei ole.

Lisätietoja aiheesta: