Mitä on inflaatio?

Hintojen laaja-alainen nousu

Markkinataloudessa tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat jatkuvasti. Osa hinnoista nousee, osa taas laskee. Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Eri hintojen muutokset vaikuttavat eri tavoin

Keskimääräistä hintojen nousua laskettaessa suurin painoarvo on tuotteilla, joihin käytetään paljon rahaa (esim. sähkö). Sen sijaan sokerin ja postimerkkien painoarvo on pienempi, sillä niihin käytetään vähemmän rahaa.

Eri ihmiset ostavat eri asioita

Kullakin kotitaloudella on omat kulutustottumuksensa. Toisissa ajetaan autolla, toisissa taas käytetään yksinomaan joukkoliikennevälineitä. Toisissa syödään lihaa, toisissa ei. Eri tuotteiden ja palvelujen painoarvot inflaatiota mitattaessa määräytyvät kaikkien kotitalouksien keskimääräisten kulutustottumusten mukaan.

Inflaatiota mitattaessa otetaan huomioon kaikki kotitalouksien käyttämät tavarat ja palvelut:

• päivittäistavarat (esim. elintarvikkeet, sanomalehdet ja bensiini)
• kestokulutustavarat (esim. vaatteet, tietokoneet ja pesukoneet)
• palvelut (esim. hiustenleikkuu, vakuutukset ja asuntojen vuokrat).

Kulutuskorin hintaa verrataan hintaan vuotta aiemmin

Kaikkia vuoden aikana hankittuja tavaroita ja palveluja kuvataan ns. kulutuskorina. Korissa kullakin tuotteella on tietty hinta, joka voi muuttua ajan mittaan. Vuotuinen inflaatiovauhti saadaan vertaamalla koko kulutuskorin hintaa tarkastelukuukautena hintaan samana kuukautena vuotta aiemmin.

Euroalueen inflaatio

Euroalueella kuluttajahintainflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). ”Yhdenmukaistettu” tarkoittaa, että kaikissa EU-maissa käytetään samoja menetelmiä. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Indeksin avulla hintojen muutoksia taloudessa on helppo seurata. Se auttaa EKP:tä tekemään oikeanlaisia päätöksiä.

Meidän tehtävämme EKP:ssä on ylläpitää hintavakautta. Pyrimme siis varmistamaan, että inflaatio – eli se, miten nopeasti hinnat muuttuvat ajan myötä – pysyy hitaana, vakaana ja ennustettavana. Tavoitteenamme on 2 prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä.

Sama mittaustapa joka maassa

Ennen kuin euro otettiin käyttöön yhteisenä rahana, inflaatiota mitattiin kussakin maassa omilla kansallisilla menetelmillä. Euron käyttöönoton myötä oli tarpeen ryhtyä mittaamaan koko euroalueen inflaatiota. Tiedot täytyy kerätä samalla tavalla joka maassa niin, että tietoja ei jää puuttumaan eikä päällekkäisyyksiä synny. Se onnistuu YKHIn sekä oikeudellisesti sitovien standardien avulla.

Tuotteiden painoarvot YKHIssä

Yksittäisen tuotteen hinnanmuutoksen vaikutus YKHIin riippuu siitä, paljonko rahaa kotitaloudet kuluttavat tuotteeseen keskimäärin.

Esimerkiksi kahvin painoarvo (yhdessä teen ja kaakaon kanssa) on 0,4 %, eli muuttuipa sen hinta miten paljon tahansa, sillä on vain vähäinen vaikutus kokonaisindeksiin.

Bensiinin painoarvo taas (yhdessä muiden autoissa käyttävien poltto- ja voiteluaineiden kanssa) on 4,6 %, joten sen hinnanmuutos vaikuttaisi YKHIin noin kymmenen kertaa enemmän kuin prosentuaalisesti yhtä suuri kahvin hinnanmuutos.

Miten YKHI lasketaan?

1. Hintatietojen kerääminen: Joka kuukausi euroalueen eri maiden kivijalka- ja verkkokaupoista saadaan miljoonia hintatietoja viivakoodinlukijoiden, kyselyjen ja verkkosivuja haravoivien ohjelmistojen avulla. Hintatiedot jaotellaan 295 tuoteryhmään. Kustakin tuotteesta kerätään useita hintatietoja eri myyntipisteistä ja eri alueilta. Esimerkiksi kirjojen hintatiedoissa otetaan huomioon useiden erityyppisten kirjojen (esim. kauno- ja tietokirjojen) hinnat kirjakaupoissa, suurissa valintamyymälöissä ja verkkokaupoissa.
2. Tuoteryhmien painoarvot: Eri tuoteryhmien painoarvot määritetään sen mukaan, miten suuri merkitys niillä on kotitalouksien rahankäytössä keskimäärin. Painoarvoja päivitetään säännöllisesti, jotta indeksi pysyy ajanmukaisena ja siinä otetaan huomioon kulutuskäyttäytymisen muutokset. Pohjana käytetään kyselytietoja siitä, mihin kotitaloudet kuluttavat rahaa. Painoarvot ovat kansallisia keskiarvoja, joissa otetaan huomioon kaikkien kuluttajaryhmien (kuten suuri- ja pienituloisten, nuorten ja ikääntyvien) menot.
3. Maiden painoarvot: Kunkin maan painoarvon ratkaisee maan osuus koko euroalueen yhteenlasketuista kulutusmenoista.

Strategian uudelleenarvioinnin yhteydessä vuonna 2021 EKP:n neuvosto antoi tukensa omistusasumisen kustannusten sisällyttämiselle YKHI-indeksiin, jotta se kuvaisi paremmin ihmisten kokemusta hintojen noususta.

Muutos ei tapahdu välittömästi, mutta Eurostat on jo ryhtynyt selvittämään, miten omistusasumisen kustannukset voidaan sisällyttää YKHI-indeksiin.

Kunnes uusi YKHI-indeksi valmistuu, EKP:ssä seurataan omistusasumisen kustannuksia vaihtoehtoisilla inflaatiomittareilla, jotta saamme paremman kuvan hintojen muuttumisesta taloudessa.

Kuka laskee YKHIn?

Yksittäisissä maissa: Kussakin euroalueen maassa toimii kansallinen tilastolaitos, joka laskee sijaintimaansa YKHIn.

Euroalueella: Kukin kansallinen tilastolaitos toimittaa maansa YKHI-tiedot Euroopan komission tilastotoimistolle Eurostatille, joka laskee koko euroalueen YKHIn. Eurostat myös seuraa oikeudellisesti velvoittavien standardien noudattamista varmistaakseen kansallisten tietojen laadun. Tarkempia tietoja löytyy Eurostatin YKHI-sivuilta.

Koettu inflaatio

Kyselytutkimusten mukaan kuluttajat ovat usein sitä mieltä, että hintakehitys vaikuttaa nopeammalta kuin hintaindekseihin perustuva tilastoitu inflaatio. Miksi? Syitä on selvitetty monissa tieteellisissä tutkimuksissa:

• Hintojen nousu huomataan helpommin kuin niiden lasku tai pysyminen ennallaan. Hintojen nousu myös muistetaan kauemmin. Hintojen lasku tai niiden pysyminen ennallaan herättää yleensä vähemmän huomiota, vaikka sekin otetaan huomioon laskettaessa keskimääräistä inflaatiovauhtia.
• Usein ostettavien tuotteiden hinnanmuutokset huomataan muita helpommin. Viime vuosina esimerkiksi bensiinin, leivän ja matkalippujen hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Niitä ostetaan jatkuvasti, ja siksi niiden hintojen muutoksiin kiinnitetään herkästi paljon huomiota myös arvioitaessa yleistä hintojen nousua. Niiden perusteella inflaatiovauhti saatetaan arvioida todellista nopeammaksi.
• Harvoin ostettavien ja suoraveloituksella maksettavien tuotteiden hinnanmuutoksia ei huomata yhtä helposti. Merkittävä osa kotitalouksien rahoista kuluu isoihin kertaostoksiin (kuten auton hankintaan tai lomamatkoihin). Esimerkiksi vuokrat ja puhelinlaskut maksetaan suoraveloituksella tai toistuvina maksuina, joihin maksajan ei tarvitse kiinnittää huomiota. Niiden hinnanmuutokset unohtuvat helposti inflaatiota arvioitaessa.

• Oman talouden inflaatio vastaa harvalla koko euroalueen keskiarvoa. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) lasketaan keskimääräisen tavara- ja palvelukorin perusteella. Keskimääräinen kori kuvaa kotitalouksien tyypillistä kulutusta koko euroalueella. Yksittäisten kotitalouksien kulutuksessa on kuitenkin eroja, ja kotitalouskohtainen inflaatio on yleensä keskimääräistä inflaatiota nopeampaa tai hitaampaa.

  Esimerkki: Jos bensiinin hinta nousee paljon enemmän kuin muiden tuotteiden hinnat, inflaatio voi tuntua runsaasti autoa käyttävistä ihmisistä nopeammalta kuin YKHI-indeksi antaa ymmärtää, sillä heillä kuluu bensiiniin keskimääräistä enemmän rahaa. Harvemmin autoa käyttävistä ihmisistä hintojen nousu vaikuttaa hitaammalta.

• Inflaatiovauhti kuvaa muutosta vuoden takaisiin hintoihin verrattuna, mutta muistissa voi olla pidemmän ajan takainen hintataso. YKHI ilmaistaan yleensä hintojen vuotuisena nousuvauhtina. Yleistä hintatasoa tiettynä ajankohtana (esim. tammikuussa 2009) siis verrataan hintatasoon vuotta aiemmin (eli tammikuussa 2008). Kun kuluttajat muistelevat hintakehitystä, vertailukohtana saattaa kuitenkin olla monen vuoden takainen hintataso. Vaikka vuotuinen inflaatiovauhti olisi hidaskin, pitkän ajan kuluessa hinnat yleensä nousevat huomattavasti. Jos YKHIn vuotuinen muutosvauhti on esimerkiksi 2 %, kymmenessä vuodessa yleinen hintataso ehtii nousta yli 20 %.

• Muuttuuko hinta vai laatu? Hinnanmuutoksia pidetään usein automaattisesti inflaationa. Joskus kuitenkin myös tuotteen laatu muuttuu. YKHIssä vähennetään hinnanmuutoksesta se osa, joka aiheutuu laadun muutoksesta.

  Esimerkki: Jos autojen hinnat nousevat, osasyynä voi olla se, että uusissa malleissa on enemmän vakiovarusteita. Aiemmin esim. satelliittipaikannusjärjestelmät, ilmastointi ja turvatyynyt myytiin erikseen lisävarusteina. Silloin autojen hinnannousu johtuu osittain laadun paranemisesta, eli maksamalla enemmän myös saa enemmän. Jos esimerkiksi autojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 5 % mutta viidennes muutoksesta johtuu laadun paranemisesta, YKHI-inflaatiossa otetaan huomioon vain 4 %.

Tilastotietoja

Kuluttajahintainflaatio euroalueella vuodesta 1961

Inflaatio oli 1970- ja 1980-luvuilla nopeaa monissa Euroopan maissa, mutta 1990-luvun puolivälistä lähtien inflaatiovauhti on ollut selvästi hitaampi – ensin maiden valmistautuessa euron käyttöönottoon ja sittemmin yhteisen rahapolitiikan ansiosta.

Viime aikoina inflaation nopeutuminen on johtunut lähinnä energian ja elintarvikkeiden huomattavasta kallistumisesta.

Mitkä tekijät vaikuttavat inflaatiovauhtiin eniten?

Suurikaan yksittäisen tuotteen hinnanmuutos ei välttämättä vaikuta indeksiin voimakkaasti. Vaikutus inflaatiovauhtiin määräytyy myös tuotteiden painoarvojen perusteella eli sen mukaan, mikä on kunkin tuotteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista keskimäärin.

Interaktiivinen näyttötaulu: tuoreimmat tiedot

Näyttötaulussa näkyvät tuoreimmat tiedot sekä aiempien vuosien tilastot. Tietoja voi tarkastella maittain ja tuoteryhmittäin. Animaatioesityksen avulla inflaatiokehitystä voi seurata kuukausi kuukaudelta halutulla aikavälillä.