Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa tänään vuoden 2014 lähentymisraporttinsa, jossa se arvioi kahdeksan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion edistymistä talous- ja rahaliitto EMUn toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksien täyttämisessä.
Tarkasteltavat maat ovat Bulgaria, Tšekki, Kroatia (jota tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa), Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Raportissa tutkitaan, onko maissa saavutettu kestävän lähentymisen korkea taso (taloudellinen lähentyminen) ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansallisista keskuspankeista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää (oikeudellinen lähentyminen). Lähentymisen kestävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sekä EU:n tehostetut talouden ohjaus- ja hallintajärjestelyt että kunkin maan instituutioiden lujuus mm. tilastoinnin alalla.
Liettuaa on tällä kertaa tarkasteltu jonkin verran perusteellisemmin kuin muita maita, sillä maan viranomaiset ovat ilmoittaneet Liettuan pyrkivän ottamaan euron käyttöön 1.1.2015.
Seuraavassa esitetään vuoden 2014 lähentymisraportin havaintoja.
Hintavakaus
Toukokuusta 2013 huhtikuuhun 2014 ulottuneella 12 kuukauden tarkastelujaksolla inflaatio oli EU:ssa hidasta. Syynä olivat pääasiassa energian ja elintarvikkeiden vaimea hintakehitys sekä talouskehityksen heikkous useimmissa maissa. Hintavakauskriteerin viitearvo oli 1,7 %. Viitearvo laskettiin lisäämällä 1,5 prosenttiyksikköä Latvian, Portugalin ja Irlannin YKHI-inflaatiovauhtien 12 kuukauden painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Latvian 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli 0,1 %, Portugalin 0,3 % ja Irlannin 0,3 %. Kreikan, Bulgarian ja Kyproksen inflaatiovauhteja pidettiin äärihavaintoina, joten niitä ei otettu huomioon viitearvoa laskettaessa.
Tarkastelujaksolla 12 kuukauden keskimääräinen inflaatiovauhti oli Romaniassa viitearvoa nopeampi mutta muissa seitsemässä maassa selvästi viitearvoa hitaampi.
Julkinen talous
Tarkasteltavista maista Tšekillä, Kroatialla ja Puolalla on voimassa olevan Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaan ollut liiallinen alijäämä. Vuonna 2013 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä alitti 3 prosentin viitearvon kaikissa tarkasteltavissa maissa Kroatiaa ja Puolaa lukuun ottamatta. BKT:hen suhteutettu julkinen velka alitti 60 prosentin viitearvon vuonna 2013 kaikissa tarkasteltavissa maissa Kroatiaa ja Unkaria lukuun ottamatta.
Valuuttakurssit
Tässä raportissa tarkasteltavista maista ainoastaan Liettuan valuutta osallistuu tällä hetkellä valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Liettuan liti on osallistunut ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa, eikä sen keskuskurssia alennettu tarkastelujakson aikana.
Pitkät korot
Korkokriteerin viitearvo oli 6,2 % toukokuusta 2013 huhtikuuhun 2014 ulottuneella 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Viitearvo lasketaan lisäämällä 2 prosenttiyksikköä kolmen hintavakauden suhteen parhaiten suoriutuneen EU-maan pitkien korkojen painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Pitkät korot olivat Latviassa 3,3 %, Irlannissa 3,5 % ja Portugalissa 5,8 %.
Kaikkien tarkasteltavien maiden pitkät korot olivat tarkastelujaksolla alle viitearvon, joskin maiden välillä oli eroja.
Oikeudellinen lähentyminen
Ainoastaan Liettuan lainsäädäntö on kaikkien perussopimuksissa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä määrättyjen euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Muiden seitsemän maan lainsäädäntö ei ole kaikkien euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Näiden maiden lainsäädäntö ei täytä keskuspankin riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, varsinkaan vaatimusta keskuspankin institutionaalisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta sekä keskuspankin päätöksentekoelinten henkilökohtaisesta riippumattomuudesta. Liettuaa ja Kroatiaa lukuun ottamatta maiden lainsäädäntö ei myöskään ole sopusoinnussa keskuspankkirahoituksen kiellon eikä kaikkien niiden vaatimusten kanssa, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään.
Liettua
Liettuan vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin 12 kuukauden keskiarvo oli tarkastelujaksolla 0,6 % eli selvästi alle hintavakauskriteerin viitearvon (1,7 %). Inflaatiovauhdin hitaus johtuu Liettuassa pääasiassa tilapäisistä tekijöistä kuten raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskusta, joka on vaimentanut hallinnollisesti säänneltyjen hintojen nousua ja energian hintakehitystä. Inflaation pitäminen kestävästi hitaana on Liettuassa haasteellista keskipitkällä aikavälillä, sillä voi olla vaikeaa hillitä kotimaisia inflaatiopaineita ja estää taloutta ylikuumenemasta, kun valuuttakurssit on kiinnitetty. Keskipitkällä aikavälillä lähentymisprosessi kasvattaa todennäköisesti inflaatioeroja Liettuan ja euroalueen välillä, sillä hintataso ja BKT asukasta kohden ovat Liettuassa edelleen alhaisemmat kuin euroalueella. Liettuan inflaatiovauhdin lähentymisen kestävyydestä ei siis ole täyttä varmuutta.
Liettualla ei ole EU:n neuvoston päätöksellä todettua liiallista alijäämää. Tarkasteluvuonna 2013 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä oli 2,1 % eli alle 3 prosentin viitearvon ja BKT:hen suhteutettu julkisen talouden velka 39,4 % eli selvästi alle 60 prosentin viitearvon.
Liettuan liti on osallistunut ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa. Liettua osallistuu valuuttakurssimekanismiin niin, että sen valuuttakatejärjestelmä toimii yksipuolisena sitoumuksena. Tarkastelujakson aikana Liettuan liti on pysynyt vakaana poikkeamatta eurokeskuskurssistaan eikä keskuskurssia ole alennettu.
Pitkät korot olivat tarkastelujaksolla keskimäärin 3,6 % eli selvästi alle korkokriteerin viitearvon (6,2 %).
Jotta Liettuan lähentyminen voi olla kestävää, maan on muun muassa pyrittävä talouspolitiikassaan varmistamaan kestävästi hintavakaus ja muukin makrotalouden vakaus. Euroopan komissio ei laatinut varoitusmekanismia koskevan kertomuksensa pohjalta perusteellista arviota Liettuan makrotalouden tilasta vuonna 2014. Nimellisen valuuttakurssin joustamattomuus jättää vain vähän liikkumavaraa, joten muulla talouspolitiikalla on varmistettava, että talous kykenee selviytymään maakohtaisista häiriöistä ja että makrotalouden epätasapaino ei uusiudu.
Kuten edellä todettiin, Liettuan lainsäädäntö on sopusoinnussa perussopimusten ja perussäännön kanssa.
Laatimalla lähentymisraportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan EU:n neuvostolle on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus.
Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioista kymmenen ei ole talous- ja rahaliiton täysjäseniä. Tanskalla ja Isolla-Britannialla on erityisasema perussopimuksiin liitettyjen pöytäkirjojen nojalla. Näistä kahdesta jäsenvaltiosta ei siis tarvitse laatia lähentymisraporttia, elleivät ne itse pyydä sitä.
Vuoden 2014 lähentymisraportti on luettavissa EKP:n verkkosivuilla. Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Wiktor Krzyżanowski puhelinnumerossa +49 69 1344 5755.