15.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 385/3

1.1

Kuten EKP on kollegioihin liittyen aikaisemmin lausunut, jos eurojärjestelmän keskuspankkeja, jotka yhdessä muodostavat euron ”liikkeeseen laskevan keskuspankin”, edustaa kollegiossa EKP tai jokin kansallinen keskuspankki, ja keskusvastapuolten merkittävinä määritysosapuolina olevien luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaa harjoittaa EKP, näihin kahteen tehtävään tulisi liittää erilliset äänet. Samassa lausunnossa EKP myös korosti, että nämä kaksi tehtävää ovat erilliset, mikä käy ilmi myös siitä tosiasiasta, että EKP:n rahapoliittiset tehtävät ja vakavaraisuusvalvontaan liittyvät tehtävät on erotettu toisistaan juridisesti ja operatiivisesti (6). Näin ollen EKP suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että tämä seikka on ehdotetussa asetuksessa otettu huomioon varmistamalla, että näihin tehtäviin liittyy erilliset äänet.

1.2

EKP suhtautuu näin ollen hyvin myönteisesti ehdotettuun asetukseen, jolla muutetaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 asianomaisia säännöksiä. Ensinnäkin muutetaan asetusta (EU) N:o 648/2012 siten, että kollegio koostuu muun muassa a) keskusvastapuolikomitean pysyvistä jäsenistä, b) toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolen määritysosapuolten valvonnasta, jotka suorittavat suurimmat maksut keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon, mukaan luettuna tarvittaessa Euroopan keskuspankki, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (7) mukaisesti; ja c) keskuspankeista, jotka laskevat liikkeeseen määritettävien rahoitusvälineiden kannalta tärkeimmät unionin valuutat. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 19 artiklan 3 kohta muutetaan sen täsmentämiseksi, että, jos EKP on kollegion jäsen tiettyjen kyseisen asetuksen 18 artiklan 2 alakohtien nojalla, sillä on enintään kaksi ääntä korkeintaan 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa ja enintään kolme ääntä yli 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa (8).

2.1

Ehdotetussa asetuksessa vaaditaan, että toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava unionin keskusvastapuolia koskevat päätösluonnokset asianomaisille liikkeeseen laskeville keskuspankeille ennen päätöksen tekemistä keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisestä tai peruuttamisesta, keskusvastapuolen tarjoamien palveluiden laajentamisesta, vakuusvaatimuksista, likviditeettiriskien valvontaa koskevista vaatimuksista, toimituksesta sekä yhteentoimivuusjärjestelyjen hyväksymisestä (9). Toimivaltaisten viranomaisten on saatava liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus kyseisten päätösten sellaisten seikkojen osalta, jotka liittyvät sen rahapoliittisten tehtävien suorittamiseen. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdottaa muutoksia, toimivaltainen viranomainen voi ainoastaan tehdä päätöksen sellaisena kuin se on kyseisen liikkeeseen laskevan keskuspankin muuttamana ja jos liikkeeseen laskeva keskuspankki vastustaa päätösluonnosta, toimivaltainen viranomainen ei saa tehdä kyseistä päätöstä. Ehdotetussa asetuksessa vaaditaan myös, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) on toimitettava tunnustettujen kolmannen maan toisen tason keskusvastapuolten osalta päätösluonnokset liikkeeseen laskevalle keskuspankille ennen kuin se tekee päätöksiä, jotka koskevat likviditeettiriskien valvontaa, vakuusvaatimuksia, toimitusta, yhteentoimivuusjärjestelyjen hyväksymistä sekä vakuuksille asetettavia vaatimuksia (10). ESMA:n on myös saatava liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus kyseisten päätösten sellaisten seikkojen osalta, jotka liittyvät kyseisen keskuspankin rahapoliittisten tehtävien hoitamiseen. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdottaa muutoksia, ESMA voi ainoastaan tehdä päätöksen sellaisena kuin se on kyseisen liikkeeseen laskevan keskuspankin muuttamana ja jos liikkeeseen laskeva keskuspankki vastustaa päätösluonnosta, ESMA ei saa tehdä kyseistä päätöstä. EKP suhtautuu erittäin myönteisesti siihen rooliin, joka ehdotetussa asetuksessa annetaan liikkeeseen laskeville keskuspankeille; näin EKPJ:n jäsenet voivat tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla osallistua sellaisia asioita koskevaan päätöksentekoon, jotka ovat merkityksellisiä perussopimusten mukaisten EKPJ:n tehtävien täyttämisen sekä sen ensisijaisen tavoitteen – eli hintavakauden säilyttämisen saavuttamisen – kannalta. EKP:lle on muutamia kommentteja tähän liittyen.

2.2

Ensinnäkin, ehdotetun asetuksen täsmentäessä, että liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus vaaditaan ”kyseisten päätösten sellaisten seikkojen osalta, jotka liittyvät sen rahapoliittisten tehtävien suorittamiseen”. On syytä korostaa, että tämän lauseen tarkoituksena on selkeyttää rahapoliittinen ympäristö, jossa keskuspankki suorittaa tehtäviään sekä näiden tehtävien tarkoitus. Sama koskee mainintaa siitä, että kolmansien maiden toisen tason keskusvastapuolten on täytettävä kaikki kyseisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien ”rahapoliittisia tehtäviään suorittaessaan asettamat vaatimukset” (11). Tämä virke olisi luettava yhdessä ehdotetun asetuksen johdanto-osan 7 kappaleen kanssa. On korostettava, että tämän lauseen tarkoituksena ei ole antaa toimivaltaisille viranomaisille tai ESMA:lle harkintavaltaa sen suhteen, tulisiko keskuspankin suostumusta pyytää tietystä päätösluonnoksesta tai onko tiettyä päätösluonnosta koskevia liikkeeseen laskevan keskuspankin esittämiä muutosehdotuksia tai vastustuksia noudatettava. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että eurojärjestelmällä on laaja harkintavalta rahapolitiikan määrittelemisen ja toimeenpanon suhteen. Tämä on Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistama tosiasia (12), ja perussopimuksen 130 artiklan mukaisen EKP:n ja kansallisten keskuspankkien riippumattomuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Selkeyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi ehdotettuun asetukseen olisi lisättävä tätä seikkaa koskeva uusi johdanto-osan kappale.

2.3

Toisekseen sen suhteen, mihin päätösluonnoksiin olisi sovellettava vaatimusta saada liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus, EKP katsoo, että ehdotetussa asetuksessa olisi varmistettava, että liikkeeseen laskeva keskuspankki voi osallistua tiettyihin keskusvastapuolen riskienhallintaa koskeviin keskeisiin lisäaspekteihin. EKP katsoo, että sekä suhteessa unionin että kolmannen maan keskusvastapuoliin olisi vaadittava liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus keskusvastapuolten vakuusvaatimuksia koskeviin päätöksiin (41 artikla). Tämä on tärkeää liikkeeseen laskevan keskuspankin osalta siksi, että liikkeeseen laskevan keskuspankin intressin keskiössä olevan likviditeettihallinnan ja keskusvastapuolen vakuusprosessien välillä on tärkeä yhteys. Esimerkiksi päivänsisäinen vakuuksien keruu vaikuttaa merkittävästi keskusvastapuolen kykyyn saada resursseja likviditeettitarpeidensa kattamiseksi oikea-aikaisesti. Vakuusprosesseilla ja -menettelyillä, mukaan lukien säännöt vakuustasojen tarkistamisesta markkinastressitilanteissa, voi myös olla merkittäviä vaikutuksia myötäsyklisyyteen; jos niitä sovelletaan epäasianmukaisesti, ne voivat aiheuttaa vakavia likviditeettipaineita määritysosapuolille, mikä voi potentiaalisesti vaarantaa liikkeeseen laskevan keskuspankin kykyä toteuttaa rahapoliittisia tavoitteitaan.

Lisäksi ehdotetussa asetuksessa olisi täsmennettävä, että liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus vaaditaan päätöksiin, jotka koskevat mallien uudelleentarkastelua, stressitestausta ja toteumatestausta sellaisten mallien ja parametrien validointia varten, jotka keskusvastapuoli on ottanut käyttöön vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden asetuksen (EU) N:o 648/2012 49 artiklan mukaisten riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Tämä on tärkeää liikkeeseen laskevan keskuspakin kannalta, sillä 49 artiklan mukaisilla päätöksillä on välittömiä vaikutuksia siihen, miten keskusvastapuolet täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaiset sisällölliset ja menettelyvaatimukset, joihin liittyen liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus normaalisti vaaditaan. Esimerkiksi jos keskusvastapuoli muuttaa metodologiaa, jota soveltaen stressitestataan vakuuksille asetettavien vaatimusten riittävyys, tämä vaikuttaa suoran siihen, miten keskusvastapuoli noudattaa vakuuksiin liittyviä asetuksen (EU) N:o 648/2012 46 artiklan mukaisia vaatimuksia.

Tämän lausunnon liitteenä olevassa teknisessä työasiakirjassa EKP esittää tarkat muutosehdotukset päätöstyypeistä, joista liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus olisi vaadittava.

2.4

Kolmanneksi EKP panee merkille, että toimivaltaisella viranomaisella on tietty harkintavalta sen suhteen, tulisiko keskusvastapuolen ehdottamiin muutoksiin soveltaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 15 artiklan mukaisia päätöksiä – siltä osin kun on kyse toiminnan laajentamista toimintoihin ja palveluihin, jotka eivät kuulu alkuperäisen toimiluvan piiriin – tai 49 artiklan mukaisia päätöksiä – siltä osin kun on kyse mallien uudelleentarkastelusta, stressitestauksesta ja toteumatestauksesta. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, etteivät keskusvastapuolen ehdottamat muutokset ole toiminnan laajentamista ”lisäpalveluilla tai -toiminnalla” eivätkä mallien ja parametrien ”merkittäviä muutoksia”, näihin muutoksia ei liity 15 ja 49 artiklan mukaista päätöksentekoa. Yhteisen unionin valvontakulttuurin ja yhtenäisten valvontakäytäntöjen rakentamiseksi ESMA julkaisi äskettäin lausunnon (13) 15 artiklan mukaisten lisäpalvelujen ja toimintojen sekä 49 artiklan mukaisten merkittävien muutosten indikaattoreista. EKP katsoo, että ESMA:n lausunnossa vahvistettujen kriteereiden noudattaminen on keskeistä sen varmistamisessa, että asianomaisen liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumusta pyydetään tapauksissa, joissa tällainen suostumus vaaditaan. Näin ollen EKP ehdottaa, että näiden artiklojen soveltamista koskevien ESMA:n antamien ohjeiden olisi oltava sitovia. Tätä tarkoitusta varten ESMA:n olisi laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotka komission olisi sen jälkeen hyväksyttävä delegoidun säädöksen muodossa. Tätä tarkoitusta varten EKP esittää tarkat muutosehdotukset tähän lausuntoon liittyvässä asiakirjassa.

3.1

Ehdotetulla asetuksella asetuksen (EU) No 648/2012 21 artikla muutetaan siten, että toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava yhteistyössä ESMA:n kanssa uudelleen keskusvastapuolten asetuksen (EU) N:o 648/2012 noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja sekä arvioitava riskejä, joille keskusvastapuolet altistuvat tai voivat altistua. Muutetussa 21 artiklassa säädetään myös, että keskusvastapuolten tulee olemaan sellaisten paikan päällä tehtävien tarkastusten kohteina, joihin ESMA:n työntekijöitä kutsutaan osallistumaan. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ESMA:llle kaikki tiedot, jotka se on saanut keskusvastapuolilta, ja sen on pyydettävä asianomaiselta keskusvastapuolelta kaikki ESMA:n pyytämät tiedot, joita se ei pysty toimittamaan.

3.2

Ehdotetulla asetuksella muutetun valvojan arviointiprosessin päätavoitteena on sen varmistaminen, että keskusvastapuolet noudattavat jatkuvasti asetusta (EU) N:o 648/2012. Liikkeeseen laskevan keskuspankin kuuleminen valvojan arviointiprosessissa tapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen pitää kuulemista tarpeellisena, jotta liikkeeseen laskeva keskuspankki voi toteuttaa ehdotetun asetuksen mukaiset tehtävänsä, olisi EKP:n mielestä 21 a artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden tärkeä liitännäinen. Mahdollisuus myötävaikuttaa toimivaltaisen valvojan yhteistyössä ESMA:n kanssa suorittamaan arviointiin, antaisi liikkeeseen laskevalle keskuspankille mahdollisuuden varmistaa, ettei keskusvastapuoli generoi riskejä, jotka uhkaavat eurojärjestelmän perussopimuksen mukaisia eurojärjestelmän perustehtäviä sekä hintavakauden ylläpitämistä koskevaa päätavoitetta.

3.3

Tähän lausuntoon liittyvässä teknisessä työasiakirjassa EKP esittää liikkeeseen laskevan keskuspankin kuulemista 21 artiklan mukaisessa valvojan arviointiprosessissa koskevat tarkat muutosehdotukset.

4.1

On hyvä muistaa, että komission delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanotoimia koskevat ehdotukset ovat perustamissopimuksen 127 artiklan 4 kohdassa ja 282 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ”ehdotuksia unionin säädöksiksi”. Sekä delegoidut säädökset että täytäntöönpanotoimet ovat unionin säädöksiä. EKP:tä pitäisi kuulla hyvissä ajoin kaikista sen toimialaan kuuluvista ehdotuksista unionin säädöksiksi, mukaan lukien ehdotukset delegoiduiksi säädöksiksi ja täytäntöönpanotoimiksi. Euroopan unionin tuomioistuin selvensi EKP:n tehtävien ja asiantuntemuksen osalta velvollisuutta kuulla EKP:tä tuomiossa komissio v. EKP (14). Koska turvalliset ja tehokkaat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, erityisesti rahoitusinstrumenttien määritysjärjestelmät, ovat olennaisen tärkeitä perustamissopimuksen 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen EKPJ:n perustehtävien hoitamisen kannalta sekä sen tavoitellessa ensisijaista päämääräänsä säilyttää hintavakaus perustamissopimuksen 127 artiklan 1 kohdan mukaisesti, EKP:tä pitäisi kuulla asianmukaisesti asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla toteutettavista delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanotoimista. Vaikka velvollisuus kuulla EKP:tä seuraa suoraan perustamissopimuksesta, tämän vaatimuksen pitäisi selvyyden vuoksi ilmetä myös ehdotetun asetuksen johdanto-osasta. Koska delegoidut säädökset ja täytäntöönpanotoimet ovat tärkeä osa unionin rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön kehitystä, EKP käyttää neuvoa-antavaa tehtäväänsä toimialaansa kuuluvissa asioissa siten, että se ottaa täysimääräisesti huomioon näiden toimien toteuttamista koskevat määräajat ja tarpeen varmistaa täytäntöönpanolainsäädännön joustava käyttöönotto (15).

4.2

Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanotoimien monien osatekijöiden kannalta saattaisi lisäksi olla erityisen hyödyllistä, että EKP:n kuulemisen lisäksi EKPJ:n asianomaiset jäsenet osallistuisivat aikaisessa vaiheessa ehdotettavien säädösten ja teknisten täytäntöönpanostandardien kehittämiseen, ja tästä pitäisi säätää erikseen.

4.3

Ensinnäkin ehdotetun asetuksen useat säännökset käsittelevät liikkeeseen laskevan keskuspankin roolia. Tällaiset säännökset käsittelevät 2 kohdassa esitetyllä tavalla esimerkiksi tilanteita, joissa tiettyihin toimivaltaisten viranomaisten tai ESMA:n tekemiin päätöksiin vaaditaan liikkeeseen laskevan keskuspankin suostumus. Lisäksi EKP viittaa tässä tilanteisiin, joissa liikkeeseen laskevien keskuspankkien on annettava ESMA:lle kirjallinen vahvistus siitä, että kolmannen maan keskusvastapuoli, joka on toisen tason keskusvastapuoli, täyttää kaikki kyseisen liikkeeseen laskevan keskuspankin asettamat vaatimukset (16), sekä tilanteisiin, joissa ESMA yhteisymmärryksessä asianomaisen liikkeeseen laskevan keskuspankin kanssa päättää, että keskusvastapuolella on järjestelmän kanalta ”huomattava merkitys” (17). Sen määrittelemiseksi, minkä liikkeeseen laskevan keskuspankin olisi osallistuttava, ehdotetussa asetuksessa viitataan asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan alakohtaan, jossa säädetään, että kollegio koostuu ”keskuspankeista, jotka laskevat liikkeeseen määritettävien rahoitusvälineiden kannalta tärkeimmät unionin valuutat”. Komissiolle on siirretty toimivalta antaa delegoitu säädös sellaisten ESMA:n laatimien teknisten sääntelystandardien luonnosten perusteella, joissa yksilöidään edellytykset, joiden perusteella 18 artikla 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja unionin valuuttoja pidetään tärkeimpinä. Komissio antoi vuonna 2013 komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 876/2013 (18), jota on mahdollisesti nyt tarkistettava ja ajantasaistettava, jotta varmistetaan muiden kuin euromaiden rahayksiköiden liikkeeseen laskevien keskuspankkien asianmukainen osallistuminen, ottaen huomioon keskusvastapuolten toimintahäiriöiden mahdolliset vaikutukset näiden rahayksiköiden kannalta. Kun ESMA laatii tätä tarkoitusta varten luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, sen tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n asianomaisten jäsenten kanssa. Lisäksi delegoitu säännös olisi annettava vasta sen jälkeen, kun EKP:tä on virallisesti kuultu. Oikeusvarmuuden vuoksi EKP ehdottaa lisäksi, että ehdotetun asetuksen sellaisiin säännöksiin, joissa viitataan ainoastaan ”asianomaiseen liikkeeseen laskevaan keskuspankkiin” lisättäisiin viittaus asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan h alakohtaan.

4.4

Toisekseen ehdotetussa asetuksella lisätään 25 artiklaan uusi 2 a kohta, jossa säädetään, että ESMA:n on määritettävä, onko kolmannen maan keskusvastapuoli toisen tason keskusvastapuoli, eli onko se järjestelmän kannalta merkittävä tai tuleeko siitä mahdollisesti järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauden kannalta. Tässä uudessa kohdassa vahvistetaan kriteerit, jotka ESMA:n on otettava huomioon tässä määrittelyssä ja säädetään, että komission on annettava delegoitu säädös näiden kriteereiden määrittämiseksi. Jotta varmistetaan asianomaisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien osallistuminen relevanttien kriteereiden muotoilemiseen, komission olisi laadittava tämä delegoitu säädös tiiviissä yhteistyössä EJRK:n asianomaisten jäsenten kanssa.